Edellämainitulla tavalla ajattelevat ihmiset ovat sulkeneet mielikuvituksestaan pois vapaan talouden kyvyn toimia ja näkevät sen sijaan ainoana vaihtoehtona vanhustenhoidolle valtion. Nämä ihmiset[1] kannustavat kollektivistisia toimia, kuten verojen keräämistä, valtion hoitolaitoksien perustamista, hoitajien palkkaamista jne. Tässä, kun on kyse toisten omaisuuden pakolla ottamisesta, ei mielikuvitusta puutu. Pääasiahan on, että vanhuksilla on hyvä olla. Kukaan ei toisen hyvinvointia vastaan, mutta on valheellista väittää toiselta pakolla otetun omaisuuden toiselle jakamista hyvinvoinniksi tai moraalisesti hyväksyttäväksi.

Kapimutit kuitenkin puolustavat kollektivistisia, tai sosialistista, toimiaan edelleenkin sillä virheellisellä olettamuksella, että vapaat markkinat eivät hoitaisi vanhuksia. Tai, että ne hoitaisivat vanhuksia huonosti. Ikäänkuin joku ketä tekee businestä voitoksi ei tietäisi mikä myy paremmin! Jos terveydenhoitoalan yritykset tekisivät paremmin tai lisää rahaa vanhustenhoidolla, niin ne olisivat, ja ovatkin, hoitamassa vanhuksia. Mutta, kuten nähdään, kapitalistien luullaan olevan niin tyhmiä, että he eivät tätä tajuaisi.

Vanhuksien hoitoon vähän liittyen OP-Pohjola-lehden numerossa 1.9 sivulla viisi on artikkeli otsakkeella “Verovähennykseen oikeuttava eläkeikä nousee ensi vuonna”. Poimin artikkelin, koska se osoittaa, että valtion taholta ei ainakaan ole luvassa helpotusta vanhuksille, ja tuleville sellaisille, vapaahetoisten vakuutusten mahdollistamien maksujen kautta. Ja kuten sosialistiseen järjestelmään sopii tämäkin niin sanottu tulo on verotuksen alaista. Ylioppilaslehden numeron Lehti 18/2003 (12.12.2003) julkaisemassa artikkelissa otsakkeella “Eläkevakuutus huomenlahjaksi” vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneen nuoriparin toimia lehti kuvaa seuraavasti “(pari) kuuluvat siihen yli puolen miljoonan suomalaisen joukkoon, joka ei enää luota valtion ja oman työn kartuttamaan eläkkeeseen”. Tämän lisäksi samaisessa artikkelissa Vakuutusyhtiöiden keskusliiton suunnittelija Päivi Valdes toteaa ”Ylivoimaisesti tärkein syy vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottamiseen onkin – sekä opiskelijoilla että muilla ryhmillä – lakisääteisen eläketurvan täydentäminen.”. Tämän lisäksi on nyt ehdotettu vanhuuseläkkeen alarajan nostamista 63 vuodesta 65 vuoteen. Tämä siis on parempi kuin mitä Kapitalismi?

Vapaaehtoinen eläke oli kapitalismin yksi äärettömistä mahdollisuuksista mahdollistaa eläkeiän alentaminen sitä haluaville heidän omilla ehdoilla, mutta valtion väliintulo markkinoiden toimintaan romuutti sen lähes käyttökelvottomaksi. Arvatenkin meidän parasta ajatellen.

Lisätietoja
[1] Valtiolle suurempi taloudellinen vastuu vanhusten hoidosta
[2] Eläkevakuutus huomenlahjaksi
Eläkevakuutukset uudessa verojärjestelmässä

“Maksamme nyt liian avoimen markkinaliberalismin virheistä syntynyttä jättimäistä laskua”, pääministeri Vanhanen sanoo Talouselämän haastattelussa. Jos nyt hetkeksi eletään pääministerin haluamassa harhakuvassa, että vapaat markkinat olisivat oikeasti olemassa, niin miksi ihmeessä valtion pitää maksaa yksityisten tekemiä laskuja varsinkin, kun valtio ei muulloinkaan maksa niitä? Miksi pankki, siis yksityinen yritys, mikä itse painaa valtionkin lainaamaa rahaa, on sellaisessa erikoisasemassa, että valtio ei anna sen mennä konkurssiin, vaan antaa kaatuvalle pankille rahaa ja luvan toimia? Tästä, jo ennestään hyvin epäloogisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tekee vielä oudommaksi se tosiasia, että mitä isompi yritys on kyseessä ja mitä enemmän sillä on maksuvaikeuksia, sitä herkemmin valtio tulee auttamaan. Miksi pankit, ja erityisesti suurpankit, ovat erityisasemassa, mutta monet muut kotimaiset yritykset eivät saa samaa kohtelua. En ole ainakaan kuullut yrityksestä, joka olisi voinut kieltäytyä velvotteista asiakkaitaan kohtaan ja saanut vielä valtion rahallista ja laillista tukea.

Ketkä kontrollia haluaa ja kenelle ohjat tulisi antaa
Lyhyesti voidaan todeta, että G-20 maat haluavat luoda maailmanlaajuisen talousjärjestelmän, mitä kaikki sitoutuvat käyttämään. Tuota järjestelmää tulee johtamaan tarkkaan valitut maailman suurimmat pankkiirit YK:n IMF:än kautta. Järjestelmä tulee estämään kilpailevia järjestelmiä syntymästä ja siten se pakottaa kaikkia käyttämään inflaatioituvaa valuuttaa, joka osaltaan rajoittaa hyödykkeiden saannin vain tietyille ryhmittymille. Inflaation takia ne, ketkä ovat lähempänä painokonetta, saavat suunnattomia hyötyjä, kun taas keskiluokka ja sitä köyhemmät (luokattomat) joutuvat tyytymään vähempään rahan ostovoiman heiketessä.

On huomattava, miten yhteen ääneen maiden johtajat puhuvat vapautta vastaan tulisesti puolustaen sosialismia ja valtion interventiota pelastuksena kaikkiin ongelmiimme. Maailmassa ei ole yhtään kilpailevaa talousjärjestelmää, koska kaikki on pakotettu toimimaan inflaatiovaluutalla. Miten näiden inflaatiojärjestelmien puolustajat voivat olla oikeassa, että nyt pelastumme, kun se ei ole satoihin ja jopa tuhansiin vuosiin toiminut!

Riistokapitalismi?
Riistokapitalismi on yhtä järkevä yhdistelmä kuin riistoliberaalismi. Kapitalismi on tie liberalismiin, jotka yhdessä muodostavat yhteiskuntajärjestelmän, missä kaikki ovat lain silmissä tasa-arvoisia, ja missä omaisuutta kunnioitetaan ja yksilön oikeuksia suojellaan. Liberalismin ja kapitalismin puute, niin meillä Suomessa kuin Yhdysvalloissakin, on johtanut muun muassa lamaan niin kuin sosiaaliseen rappeutumiseen. Vähentämällä yksilön mahdollisuuksia toteuttaa itseään, estämällä kilpailua monopolien ja tariffien kautta yksilö on pakotettu, vastoin tahtoaan, toimimaan asetettujen normien mukaan. Tätä järjestelmää kaikki muut paitsi liberaalit ja kapitalistit suosivat.

Mitäs me Bilderbergit
Tarkastellaanpa vielä lopuksi Suomen “talousjohtajien” salaisia tai ainakin vähän puhuttuja taustoja. Alla listatut ovat Bilderberg-ryhmän jäseniä.
Matti Vanhanen, pääministeri (kesk.)
Jyrki Katainen, valtiovarainministeri (kok.)
Eero Heinäluoma, ex-valtiovarainministeri (sdp)

Lisätietoja
[1] Talouselämä, nro 4. 30.1.2009 s. 18
Katainen Bilderberg-kokoukseen Istanbuliin
Heinäluoma Bilderberg-kokouksessa Ottawassa

Matti Vanhanen (kesk.) on heittänyt ilmaan ajatuksen, että voitaisiin luopua arki-iltojen aukioloista sunnuntaiden hyväksi. Ihan hyvä, mutta ei muuta asetelmia mitenkään. Yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa: toiset paremmassa ja toiset huonommassa. Valtiovarainministerimme Jyrki Katainen (kok. ja Bilderberg-ryhmän jäsen) taas haluaa parantaa maan surkeaa taloutta purkamalla sääntelyt. Kannatan Kataista tässä sääntelyn purkamisessa, mutta ei sillä maan taloutta pelasteta. Niin kauan kuin käytämme vieraan vallan (siis Euroopan keskuspankin) ilmasta luotua inflaatioitua maksuvälinettä nimeltä euro, talous ei tule paranemaan.

Talouselämän haastattelussa Lidlin toimitusjohtaja Antti Tiitola toteaakin Kataisen taloudenkohentamiseen:

En tiedä miten nämä asiat ovat sidoksissa… Työntekijöillä on kalliit sunnuntaikorvaukset. Ja kyllä sekin maksaa, että sunnuntaiaamuisin ajetaan kauppoihin tavaraa

Internet
Kas, kun ei ole kukaan vielä puuttunut Internetin verkkokauppoihin. Nehän ovat 24/7 auki ja tahkoavat rahaa pyhäpäivistä piittaamatta. Kehtaavatkin. Vaan ehkä Internet on se jäänmurtaja, mikä näyttää tietä vapaalle ja kuluttajien ohjaamalle markkinataloudelle. Vai millä tavoin se lähiseudun ainoa aukioleva Siwa 30c kalliimmalla maitolitralla tarjoaa vaihtoehtoja kuluttajalle? Kuulostaapa kovin kommunistiselta: useita kauppoja ja merkkejä, mutta sama se minne menee ja mitä merkkiä ostaa, kun kaikki ovat saman hintaisia.

Oikea ratkaisu
Suurin ongelma on epätasa-arvo. Jotkut saavat ja jotkut eivät. Kaikilla pitää olla samat pelisäännöt eli poistetaan sääntely tai pistetään kaikilta ovet sunnuntaina kiinni. Oikea teko olisi vapauttaa kauppa yrittäjien päätettäväksi. Nyt rajoituksia haluavat ovat yleensä niitä, jotka niistä hyötyvät. Totta kai rajoitukset parantavat joidenkin kauppaa, mutta ei valtiomme tule suosia tiettyjä yrittäjiä. Se on kuluttajien tehtävä.

Lähteet
Vanhanen sulkisi kaupat arkisin aiemmin
Ruoka on kallista myös sunnuntaina
Suomen Kaupan Liitto: “Ehdotus ei miellytä!”