“Frankly speaking, instructing people to make a bomb has nothing to do with the freedom of expression, or the freedom of informing people. The right balance, in my view, is to give priority to the protection of absolute rights and, first of all, right to life.”

Toisin kuin Frattini väittää, tällä on tekemistä sananvapauden kanssa. Luomalla laillinen sensuuri aukaistaan portti sen laajentamiselle. Ja jos kerran Internetiä sensuroidaan, niin miksei sitten kirjastoja.

Kaksoispuhetta
Frattini myöhemmin omassa blogissaan torjui väitteen sensuurista väittäen sitä valheeksi, mutta tarkastellaanpa, mitä hän sanoi.

“In fact my idea is to find a balanced way ensuring that web sites are not used as vehicle for exchanging information that would threat public security, in particular exchanging information for making bombs.”

Hän haluaa löytää tavan, jottei nettisivuja voida käyttää tiedonvälitykseen, mutta ei halua sensuuria. Eikö tämä nimenomaan ole sensuuria? Minusta tämä kuulostaa kaksoispuheelta. Kuka perustelee ja valvoo. Jos meillä olisi käytössä nettisensuuri, niin kuka sensuroinnit perustelee, valvoo ja kuka maksaa korvauksia, jos virheellisesti sensuroidaan? Valtion tulee olla avoin eikä toimia salaisilla listoilla antaen näennäistä suojaa ja turvaa. Frattinin vastaus:

“The decision to block a web site may be taken where appropriate only when the site has illicit content whose knowledge can run counter public security for instance, bomb-making. Sometimes however, law enforcement authorities may decide, to keep web sites deliberately active for investigating reasons.”

Tämän lisäksi tiedetään, että aineiston suodattaminen Internetissä on teknisesti ja myös käytännössä mahdotonta, ainakin nykyisellä verkkomallilla. EFFIn ja Matti Nikin julkaisut kertovat faktoilla, kuinka huonosti sensuuri toimii ja miten se sotii arvojamme vastaan. Mainitsen tässä kaksi asiaa, lapsipornon ja terrorismin, koska nettisensuuria perustellaan juuri näillä kahdella hyvin tunnepitoisella asialla.

Se oikea tapa
Seuratkaa, mitä lapset tekevät. Olkaa heidän elämässään mukana. Opettakaa tavoille. Vanhemmilla ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus tietää, mitä lapsi tekee. Koulutus on kaiken a ja o tulevaisuutemme rakentamisessa. Jos vanhemmat eivät opeta lapsiaan, joku muu tekee sen heidän puolestaan.